Tuuppausta ja maastoilua

Viimeisiä lomapäiviä viedään. Lauantaina ratsastajalla oli vähän kyllästynyt olo, mutta sitten kun pääsin hevosen selkään, vaihtoi asenne kuin ihmeen kaupalla!


Kun olin kävellyt pitkin ohjin kumpaankin suuntaan aloitin käynnissä kolmikaarisella kiemurauralla. Sallille on nyt kauhean vaikeaa mennä sinne uran sisäpuolelle kun siellä on sen verran rankempaa mennä - ura kun on tallautunut niin hyvin. Aloitin siis ihan sillä ja yritin saada sen siirtymisen pois uralta mahdollisimman hyväksi - mikä ei kyllä ihan heti onnistunut, kun se on niin kamalaa lähteä pois sieltä uralta. Tein välillä volttia päätyihin ja loivaa kiemuraa jottei ratsu alkaisi automaattisesti kääntyilemään. Vaihdoin välissä suuntaa ja toiseen suuntaan, vasen on aina se hankalampi. 


Ravissa aloitin ensin ihan kevyessä ravissa, tein voltit päätyihin ja kolmikaarisen kiemurauran. En tehnyt sitä ihan mekaanisesti vaan välillä aloitin toiselta sivulta, välillä toiselta ja jätin voltteja pois ja lisäsin niitä, että saisin hevosen hereille. Sieltä uralta lähteminen oli edelleenkin aivan kamalaa ja sitä täytyi protestoida. 


Kun olin saanut tätä väännettyä niin että olin melko tyytyväinen tulokseen, lisäsin joka kaarelle voltit. Siinä olikin sitten tekemistä! Tuntui jo hieman että kenttä loppuisi kesken ja välillä kahlailtiinkin syvällä kulmissa. Vaihdoin suuntaa välillä ja jatkoin toiseen suuntaan. 


Kevyessä ravissa Sallin hallinta on helpompaa joten tänään tämä hullu tuuppari lähti harjoitusraviin päättäisenä. Samaan aikaan yritin katsella käsien, kantapäiden ja polvien asemaa, joka jossain vaiheessa tuntui jopa onnistuvankin. Taistelin kolmikaarisen kaaret läpi ja se alkoi jopa hieman toimimaankin!


Laukat otin uralla ja harjoittelin nostoja. Aluksi ne ovat aina ihan kauheita, mutta lopuksi nousevat yleensä tosi hyvin, paitsi että neiti tykkää itse nostossa hieman protestoida. Yritin istua oikein kunnolla mukaan laukkaan ja ratsastaa sitä, mikä on minulle vielä vaikeaa. 


Kummankin suunnan jälkeen annoin Sallin venyttää kevyessä ravissa eteen alas ja senhän se osaa! Ravissa oli reipas askel ja jouduin ihan kunnolla pidättelemään sitä vaikka puuskutus olikin jo ilmeistä. Vasempaan suuntaan yritin oikein kunnolla asettaa ja taivuttaa sitä kulmiin.


Sen jälkeen kävelyä pitkin ohjin jotta ratsastajakin saisi taas hengitettyä kunnolla. Oli pikkuisen hikinen poni vaikka olikin pakkasta, tuli tehtyä töitä :)


----


Sunnuntaina lähdettiin viimeisen lomapäivän kunniaksi maastoon kaverini kanssa. Kaikkialla lotisi ja oli vielä kaiken lisäksi ihana tilsakeli, plussaa 2 astetta. Lähdettiin vähän kyseenalaisin odotuksin matkaan, josko pystytään siellä menemään, mutta loppujen lopuksi ei ollut ollenkaan ongelmia!


Lähdettiin siis siitä tallipihasta käpsyttelemään kohti "autiotaloa" josta lähtee pieni polku hiekkakuoppien poluille. Siellä mentiin alamäkiä ja ylämäkiä ylös, oli ihan kivasti hankea! Ravailtiin parit mäet ylös ja Salli tykkäsi vähän laukkaillakin kun ei meinannut pysyä Jalon perässä ravissa. Siellä oltiin ehkä hieman eksyksissä kun kaikki näytti niin erilaiselta lumihangessa, ei huomannut polkuja niin helposti ja tehtiinkin vähän u-käännöksiä takaisin päin :D Yksi pätkä laukattiin ylämäkeä ylös ja se olikin hauskaa, vaikkakin melko oudon tuntuista kun hepat joutuivat sen verran nostamaan koipiaan!


Ei sitten viitsitty jatkaa enää siellä hiekkakuopilla kun ei niitä polkuja oikein löydetty, mutta lähdettiin siitä sitten toiselle lenkille. Ei ollut pahasti tilsoja, positiivista! Siellä ravailtiin taas parit pätkät (Salli otti taas hiukan laukalle ;D)   ja loppumatkan olikin väsynyt hevonen alla!


Oli kyllä tosi mahti reissu! :)

Puskaratsastus jatkuu??

Ihan aluksi laitan tähän nyt että varailin Sallille tänään laidunpaikan kesäksi pariksi viikoksi. Pelkään kyllä nyt jo että kuinka paljon se paisuu niinäkin päivinä! :o Ja sitten toinen tärkeä ilmoitus; Salli on löytänyt itselleen poikaystävän! (...taas...) Nuori pari on vielä vierekkäisissä karsinoissa : ) Eli miesosapuoli on tämä edellisessä päivityksessä kuvailtu Jalo, jonka kanssa he sitten pusuttelevat karsinan laidan yli, joka heidän tapauksessaan sopiikin olemaan vähän matalampi, toisella puolella olevan Piupan takia sitä seinää jouduttiin korottamaan... 


Mutta niin, kuten otsikko jo sanoo, puskaratsastus jatkuu! Eli satula jätettiin taas talliin. Heidi punttaili meikäläisen selkään ja lähdettiin sitten alkukäynneiksi maastoon, ihka ensimmäinen kerta Sallilla ilman satulaa maastossa! Todella nätisti kuitenkin meni. Neiti oli vain hieman ihmeissään kun boyfriend oli ensimmäisenä, Salli toisena ja perässä tuli toinen ruuna jota Salli oli myöskin ennemmin liehitellyt! Eipä tiennyt tamma mihin suuntaan katsoa ja mitä tehdä. 


Kentällä aloitin käynnissä ihan hieman pohkeenväistöä ja avotaivutusta. Sen jälkeen ravailin ja yritin pysyä mahdollisimman tasapainossa ja mukana ravissa. Otin myös ensimmäisen kerran ilman satulaa laukkaa! Oikeaan suuntaan meni nätisti ja kokosikin itseään hyvin mutta vasen olikin sitten huono... Taidan olla itse siihen suuntaan vielä niin huono että sitä pitäisi harjoitella, harjoitella ja harjoitella. 


Loppukäyntien jälkeen hassuteltiin hieman selässä, kokeiltiin kurkottaa korviin ja nostaa jalat niin että polvet osuvat toisiinsa. Alas tulin taas naistensatulasta liukumalla, Salli on jo ihan tylsistynyt siihen, ei enää mitenkään ihmeellistä :D 

Joululomailu jatkuu osa II

Tiistain vietin neljän seinän sisällä flunssaa potemassa, silloin en siis päässyt ollenkaan tallille.

Keskiviikkona kävin yhdellä ponilla ensin aamusti maastossa, jonka jälkeen otin Sallin käsittelyyn. Karsinassa se sähläsi ihan hirveästi ja pyöri, kiukutteli suitsia laittaessa... Ulos käveltäessä askel oli pomppuisa ja kentällä kahdella jalalla oli kiva käväistä... Hermot meinasi siinä mennä mutta jatkoin sitten taluttelua ja yritin saada kontrollin itselleni, tein paljon pysähdyksiä ja kääntelin sitä. Kun muut ratsukot pääsivät kentälle pääsin nousta selkään ja oho... Tiedätte kai sen sarjakuvan missä ratsastaja jää leijumaan ilmaan kun hevonen säntää pois alta? No itsellä oli hieman samanlainen olo kun humpsahdin sinne lumeen tuolilta, kun hevonen, johon nojasin, katosi paikalta.

Noh, siinäpä sitten seisottiin kun neiti laukkasi virtojaan pois. Muut ratsukot jäivät keskelle kenttää seisomaan ja katsomaan "esitystä", kun neiti laukkaili. Välillä käskin sen vaihtamaan laukan kun lähti vastalaukkaa jostain pukista, mutta muuten seurasi nätisti uraa ja vaihtoi suunnankin omatoimisesti ;) Sitten kun ylimääräiset oli poissa niin ohhoh neiti oli kuin herran enkeli :) Se on niin hassua että kun sillä on energiaa (ei niin paljoa kuin silloin kun ihan alussa ;) ), niin se tuntuu kuitenkin hyvältä! Se hakee itse peräänantoon ja polkee oikein kunnolla takajaloillaankin eikä jää vain köpöttelemään eteenpäin. Tein siinä sitten paljon asetuksenvaihtotehtäviä, eli kahdeksikkoa ja sitten sitä tehtävää missä mentiin ensin pääty-ympyrälle josta jatkettiinkin toiseen suuntaan voltti.

Kentälle oli jäänyt edelliseltä ratsukolta kavaletti, joten käytettiin sitä hyväksemme ja hypeltiin hieman kumpaankin suuntaan. Ravissa pikku este ei ollut kovin mielenkiintoinen, mutta kun otettiin laukkaa ja pyysin sitä kunnolla eteen niin neiti hyppäsi oikein innolla! Sen jälkeen oltiin kuin ihmisen mieli, venytti kaulaa eteen, alas ja maiskutteli kuolaimiaan oikein tyytyväisenä vaikka puhisikin aika kovaa. Annoin sen lopussa vähän irrotella ja se lisäsikin ravia oikein nätisti ja tasapainoisesti kun annoin sille hieman apuja.

Sen jälkeen käytiin vielä kahden muun ratsukon kanssa kahlailemassa "pesiskentällä" ja tultiin sen jälkeen vähäksi aikaa kävelemään kentälle. Neiti oli väsynyt mutta tyytyväinen :) Loimituksen jälkeen pääsi taas tarhaan miss P:n kanssa :)

Torstaina lähdettiin edellisenä päivänä tallille saapuneen suomenhevosherran ja kaverini kanssa maastoilemaan. Salli tuli oikein mielellään herran perässä vaikka olivatkin kuulemma Piupan kanssa hieman kiusanneet karsinakaveriaan (Jalo on siis näiden neitien välissä, ihana paikka varmasti!). Neiti kulki oikein reippaasti ja mielellään eteenpäin, välillä ravailtiin pikku pätkiä kiinni. Toisella pitkällä suoralla otettiin kummatkin ratsukot ravia ja Salli oli ihan innoissaan ravaamassa Jalon perässä. Neiti meni korvat hörössä ja välillä pärskähteli oikein tyytyväisesti, mussutteli kuolaimiaan, eikä tarvinnut yhtään pidättää tai hoputtaa, se meni ihan samaa tahtia kuin edessä oleva. Otettiin melko loppupuolella vielä toinen pätkä ravia ja sen jälkeen neiti hiukan väsähtikin, hangessa kun on vähän raskaampaa mennä. Loppupuolella pystyin sitten antamaankin melkein ihan pitkät ohjat.

Sää oli aivan kauhea kun lähdettiin, tuuli ihan hirveästi... Jossain kohdissa oltiin niin kuin pyörremyrskyssä ja oksissa humisi mutta meijän ratsut eivät niistä välittäneet ja menivät oikein nätisti :)

Kotitallin pihassa käytiin hiukan vielä kahlailemassa ja sen jälkeen kentälle loppukäynneiksi, oli hikistä ja väsynyttä hevosta kentällä! ;)

Joululomailu jatkuu, Sallin loma ei ;)

Voi jösses kun neiti joutui eilen (sunnuntai) töihin! Miss Marika riuhtaisi neidin pois mukavuusalueeltaan ja laittoi sitä kentällä oikein urakalla töihin, samalla kun allekirjoittanut kyyläsi kentän laidalta. Neiti laittoi ratsastajansa kyllä kunnolla töihin kun ura houkutteli niiiiiin paljon enemmän kuin uran sisäpuoli. Sen jälkeen allekirjoittanut nousi selkään keventelemään hiukaksi aikaa kun Marika plus muut lähti laittamaan hevosensa kuntoon.


Lähdettiin siitä sitten neljän hevosen voimin vielä pitkälle, rauhalliselle maastolle. Tämä ratsukko ei kyllä aivan täysin sitä käyntimaasto -termiä ymmärtänyt ja taisi ottaa edellä menevän hiihtäjän pari kertaa kiinni sillä toisella askellajilla... Kahdella takana tulevalla ei ollut mikään kiire mihinkään joten me sitten hiihdeltiin siellä edellä ja jäätiin aina välillä sitten odottamaan. Salli oli oikein nätisti, ei minkäänlaisia pöllöilyä!


Maanantaina meille tuli oikein kuvaaja kentän laidalle, harmi vain juuri silloin kun oli vähän kevyempi päivä... Yritin saada neidin venyttämään oikein eteen ja alas ravissakin. Ura oli taasen erittäin houkutteleva... Mentiin "pesiskentälle" loppukäynneiksi hieman vielä kahlaamaan ja kokeilin pihassa vielä naistensatulassa istumista.... Wintec Isabel Werth ei kyllä oikein antanut periksi :DD 

(C) Tuuli Suomala

Tiistai - Maasto

Keskiviikko - Suvin kanssa kentällä

Torstai - Koulutreeni

Perjantai - Hankitreeni "pesiskentällä"

Lauantai - ilman satulaa kentällä

Täytyi nyt oikeen laittaa ylös nuo että muistan mistä kaikista piti kirjoittaa. En oo ihan varma järjestyksestä mutta 

Eli tiistaina lähdettiin siis maastoon. Alkoi oikein mukavasti kun kentällä nousin selkään ja tallipihassa oleva koppi oli niin pelottava... No raippaa hiukan pyllylle niin johan mentii ohitse. Siitä sitten käppäiltiin pikkusen matkaa tietä pitkin ja ihan nätisti meni metsässä ennen autiotaloa jossa puukasasta nousi lentoon lintu, hui! No taas komennettiin ja ohi mentiin. Lähellä haukkui koira ja lumi ratisi hassusti, oltiin ihan 'jännittyneitä' -.-' 

Pitkällä metsäsuoralla oli metsäkoneen jälkiä joten mentiin siitä sitten ohi ja lähdettiin kulkemaan pitkää lenkkiä toiseen suuntaan. Ravailtiin siinä pikkuisen. Yksi kohta oli kyllä jännä kun siinä oli jotain isoja paaleja ja puukasoja, mutta ravattiin siitä reippaasti ohi niin ei ehtinyt pöllöilemään. Päästiin sitten taas pienelle tielle jonka vieressä oleva talo oli melko jännä ja taas pieni hätkähdys. Ei sillä että se oikeesti jotain tekisi mutta ärsyttävää vain kun täytyy hölmöillä!

No pitkällä suoralla päästiin sitten ravaamaan pätkissä, oli sen verran virtaa että otin paljon siirtymisiä käyntiin ja sitten takaisin. Sen päässä käännyin taas kotia päin ja ravailin taas pätkissä. Sen jälkeen Salli menikin tosi nätisti, kun saatiin vain ylimääräiset energiat pois! Mentiin hiukan eri reittiä kotiin ja laukattiinkin sitten vielä yksi pikku pätkä ja kiivettiin yksi pieni mäki ylös, pystyin ravaamaan yhden pikku pätkän vielä lopussa ihan löysillä ohjilla kun oltiin taas niiiiin nätisti : )

Keskiviikko - Ei tehty kauheesti mitään ihmeellistä Suvin kanssa kentällä, siellä hangessa taas taivuttelin ja tein siirtymisiä :)

Torstaina neiti sai melkoisen slaagin jo heti alussa kun röyhkeä shetlanninponi KEHTASI laukata liinassa HÄNEN kentällään ja vielä hänen takanaan! Siis aivan järkyttävää! Ja kyllähän hän sitten näytti mielipiteensäkin. Taas oli jotain ylimääräistä virtaa eikä meinannut lainkaan kävellä alkukäynneissä. Aloitettiin sitten siellä toisessa päässä (toisessa siis juoksutettiin tuota ponia) ja tein paaaaaaljon siirtymisiä ravista käyntiin. Tahti meillä oli hyvä, reipas, mutta neidin ajatukset jossain muualla ja aloin jo turhautua kun ei kuunnellut ollenkaan. Kun pikkuponi lähti kentältä Marika antoi neuvoksi yhden tehtävän jossa olisi vähän pakko kuunnella: eli aloitettiin pääty-ympyrällä, jolloin siinä kaarella joka on siellä kentän sisäpuolella, siihen keskelle tehtiin voltti väärinpäin. Vaikea selittää, en itsekään tajunnut sitä ensin mutta erittäin tehokas oli. Sen jälkeen laukkasin pääty-ympyrällä ja otin hiukaksi aikaa jalustimetkin pois.

Se ei kyllä paljoa auttanut, tuntui jotenkin vielä huonommalta ja otin ne takaisin ja laukkasin koko kenttää tehden pienet lisäykset pitkille sivuille joista neiti tykkäsi. Vetäisin vatsalihakset oikein kunnon treeniin ja vedin itseni sinne satulaan ja oho, kyllähän se selkä alkoi sieltä nousemaan! Kun sain kumpaankin suuntaan hyvää laukkaa (vasempaan vähän hankalampaa) niin otin loppuravit jolloin annoin sen venyttää eteen alas. Puuskutti jo ihan kunnolla joten tehokas treeni oli siis! Käveltiin sen jälkeen pitkään.

Perjantaina mentiin meidän viimekesäiselle "pesiskentälle" ratsastamaan siihen kentän vierelle, jossa oli varmaan jotain 60cm lunta. Otettiin alkukäynnit ja hiukan ravia kentällä, jonka jälkeen mentiin hankeen. Hangessa käveltiin ensin, sitten otettiin ravipätkiä ja vaihdettiin sitten suuntaa ja sama toiseen suuntaan. Ei tarvinnut 20 min kauempaa mennä ja johan oli hepoilla puuskutus kuultavaa :) Mentiin siitä loppukäynneiksi kentälle.

Lauantai - ratsastajan olo ei riittänyt mihinkään koulutreeniin tai maastoon yms joten satula jäi kaappiin ja "puskailemaan" kentälle. Ei nyt, ilman satulaa treeni on aina hyvää mun istunnalle harjoitusravissa! Tehtiin paljon siirtymisiä ja taivuttelin kumpaankin suuntaan, yritin treenata mahdollisimman paljon sitä että saisin hyvän tahdin, Salli käyttää itseään ja minä istun hyvin, mikä jopa jossain kohdissa oikeasti onnistui! :O Tällä täytyy kyllä jatkaa. Laukata en kyllä vielä uskaltanut ;D

Tiistaina kävin selässä kokeilemassa kävelyä. Noh pelkäksi pitkillä ohjilla kävelyksi se jäikin kun yskä jatkui taas... Oli kyllä tosiaan laantumaan päin mutta liikutuksessa taas yltyi. Siihen jätettiin se homma siis ja jatkettiin kukkayrtti-kuuria (http://www.tupunanhevosmaailma.com/atemwegskruter.htm), joka on siis ns. kurkkupastilli x 20, ei kannata maistaa! Kokeiltu on. 

Siinä sitten tulikin jouluaatto yms sähläykset joihin kuului Sallin yskähtelyjen laantuminen mutta loppujen lopuksi siitäkin päästiin! Jopa tapaninpäivään mennessä. Jouluaattona käytiin neitiä taluttelemassa ja sai "jouluaterian" eli puoli pussillista porkkanoita, omenan ja jopa banaanin! Se oli aivan ihmeellistä ja sitä massuteltiinkin sitten useamman minuutin ajan. 

Tähän väliin voisinkin siis listata mitä Salli sai joululahjaksi (en suinkaan siis minä!):

- Valkoisen koulusatulahuovan kultaisilla reunuksilla, kirjailtuna Challe
- Nahkariimun (hopeisilla metalliosilla)
- Kuljetussuojat (ruskearuudulliset)
- Jännesuojat (harmaaruudulliset, ns. Burberry-kuosia)
- Violetti kavioharja (aivan pakollinen varuste...)

Tapaninpäivänä oltiin siis menossa mukana taas! Lunta tuprutti puoli metriä päivän aikana ja lumituiskussa painuttiin kentälle. Lunta olikin reippaasti ja tehtiin vain siirtymisiä käynnistä raviin, aloitettiin siis ihan kevyesti. Oli kuitenkin tosi kivaa olla taas pitkästä aikaa Sallin selässä! 

Tänään, 27.12. jatkettiin sitten hangessa taas, tällä kertaa jätin kuitenkin satulan talliiin. Kello oli noin 10 aamulla, tallipiha oli tyhjä, jotkut hevosista söivät vielä aamuheinien rippeitä, oli kiva tunnelma! Uusissa topparatsastushousuissa ei kauheasti jalka veny joten täytyi ottaa kentän laidalla oleva kivi avuksi, mikä oli neidille sitten tietysti ihan käsittämätöntä. Noh, pienen tappelun jälkeen onnistuin, jonka jälkeen annoin pohkeita ja alettiin kävellä kentän portille. Ja STOP! Siihen jäätiin kun neiti veti liinat kiinni ja kun antoi pohkeita niin peruutusvaihde päälle. Onneksi olin tajunnut ottaa raipan heti käteen enkä vasta matkalta! Kunnon näpäytys persuksille, häntä vispahtaa ja oho, nätisti kävellään kentälle. Täytyi nyt tauon jälkeen kokeilla hiukan että onko aivan pakko... 

Kentällä jatkettiin samaa mallia kuin eilen, tällä kertaa vain ilman satulaa. Hangessa on kyllä aivan ihana mennä! Sallin askel tuntui tosi kivalta ja pehmeältä, selässä oli helppo olla :) Meikä tietysti kenottaa jotenkin oikealle kuten aina, mutta yritin venyttää vasenta jalkaa oikein urakalla siinäkin. Jalkavammailun kyllä huomaa tästäkin kuvasta!

(C) Marika L.

Mentiin nyt taas vain käynti-ravi -siirtymisiä ja hieman pysähdyksiä, käynnissä taivuttelin ja yritin saada Sallia venyttämään oikein reippaasti eteen ja alas. Menikin sitten nätisti! 

Pitkien loppukäyntien jälkeen Salli pääsi tarhailemaan ultimate best friend Piupan kanssa taasen :)

Pakkaset ja sairastelua...

Sinne menivät Kallen valmennus JA kisat sitten. Noh, kisat olisi muutenkin peruttu vähäisen osallisjamäärän takia mutta valmennus harmitti kyllä.

Perjantaina päätettiin lähteä siis Suvin kanssa maastoilemaan. Edellisenä päivänä kun olin ratsastamassa niin Salli köhi parisen kertaa mutta pärskähteli melko paljon joten ajattelin että johtuu siitä liikutuksesta, alkaa nesteet liikkumaan. Maastosta ei kuitenkaan meinannut tulla yhtään mitään kun koko ajan Salli veti ohjat mun käsistä kun yskäisi oikein kunnolla, oli raivostuttavaa lennellä sinne kaulalle vaikka tiesin ettei hevonen sitä nyt tahallaankaan tehnyt. Ennen maastoon lähtöä kokeilin että oliko sillä kuumetta kun köhi siinäkin, mutta ajattelin nyt kävelemään kuitenkin lähteä. Ihan normaali 37,5C.

Tallilla oli vähän aikaisemmin ollut yksi poni samankaltaisessa vaivassa, jonkinlainen ylähengitysteiden infektio, joka aiheuttaa vain tuota yskää ilman kuumetta, jonka varoitettiin voivan olevan tarttuvaa mutta kuitenkin vaaratonta. Neiti oli kuitenkin ihan pirteä eikä muita oireita ollut joten lepoa vain sitten, tarhaileminen kuitenkin kunnon takki päällä jatkuu  : )

Tällä vähän aikasemmin mainitulla oli paraneminen tapahtunut vajaassa viikossa, Sallin yskähtely on nyt jo laantumaan päin joten jospa sitä sitten huomenna kokeillaan kävelyä selästä käsin : )